JarkkoP:n blogin palauteketju

[JarkkoP]

Ymmärrystä Mikko hyvä. Näin yksinkertainen mies ei tahdo kestää perässä. Etenkin mielipiteesi tuntuu aina välillä vaihtuvan.

[MikkoM]

Ymmärrystä Mikko hyvä. Näin yksinkertainen mies ei tahdo kestää perässä. Etenkin mielipiteesi tuntuu aina välillä vaihtuvan.

Mistäköhän asiasta mielipiteeni on vaihtunut?

Anteeksi jos kirjoitan epäjohdonmukaisesti, mutta viestini lukemalla selviää, että koko keskustelun ajan mielipiteeni on ollut seuraava:

A) Testaamisesta on hyötyä kaikessa huippu-urheilussa.
B) Nyrkkeilyssä huipulle voi päästä ilman sykkeiden mittaamista.
C) Testaamisen merkitys kansallisen tason nyrkkeilyssä on vähäinen.

Kohdasta A lienemme samaa mieltä. C:stä kaiketi eri mieltä. B:stä en ole varma. Mistään kohdasta en väitä tietäväni totuutta, mutta mielestäni ajatustenvaihto on ihan hedelmällistä niin kauan, kun pysytään asiassa.

Jos jotain olen ulkomailla oppinut, niin toimivan keskustelukulttuurin hienouden. Erilaisia ajatuksia omaavien keskustelijoiden perusteellinen ja toisia kunnioittava ajatuksenvaihto on mielestäni rakentavaa, eikä sen tavoitteena tarvitse olla oman näkökulman oikeaksi todistaminen. Toivottavasti Matin lisäksi muuutkin palstaa seuraavat nyrkkeilyihmiset osallistuisivat ajatuksenvaihtoon. Toisaalta voi olla niin, että suomalaiset nyrkkeilyvalmentajat ovat enemmän käytännön tekijöitä kuin teoreettisia pohdiskelijoita.

[JarkkoP]

(KIHUn höpöhöpölyöntivoimamittauksia en noteeraa).

Noissa testeissähän teetettiin urheilijoiden perustestejä sekä Venäjällä tavanomaisia lajinomaisia nopeuskestävyystestejä. Kutsuessasi testejä "höpöhöpölyöntimittauksiksi", on siitä vaikea hahmottaa sitä, että "testaamisesta on hyötyä kaikessa huippu-urheilussa".

Pääseekö nyrkkeilyssä huipulle ilman sykkeiden mittausta ja seurantaa? Jaa-a. Asian pohtimista helpottaisi se, jos jostain löytyisi käytännön esimerkkejä näistä henkilöistä ja vähän dataa harjoittelun ohjelmoinnista. Ja siis mielellään 2000-luvulta. Itse en jaksa uskoa, että kovinkaan monen maan olympiajoukkueet harjoittelisivat ilman sykkeiden seurantaa tai testaamista.

Testaamisen merkitys kansallisen tason nyrkkeilyssä voi olla vielä vähäinen, mutta kuinka moni valmentaja oikeasti tavoittelee vain kansallista tasoa? Jos kansainväliselle tasolle pyritään, niin urheilija pitää opettaa mahdollisimman nuorena harjoittelemaan ja elämään sen mukaan.

Joku valmentaja kiteyttää ihan hyvin asian.

Urheilijan opettaminen. Valmentajan tärkein tehtävä on opettaa urheilijaa harjoittelemaan ja elämään urheilijan elämää. Urheilijan on helpompi sitoutua kovempaan harjoitteluun tietäessään mitä, miten ja miksi on tekemässä.

[MikkoM]

(KIHUn höpöhöpölyöntivoimamittauksia en noteeraa).

Noissa testeissähän teetettiin urheilijoiden perustestejä sekä Venäjällä tavanomaisia lajinomaisia nopeuskestävyystestejä. Kutsuessasi testejä "höpöhöpölyöntimittauksiksi", on siitä vaikea hahmottaa sitä, että "testaamisesta on hyötyä kaikessa huippu-urheilussa".

Höpöhöpölyöntivoimamittauksilla tarkoitin tätä "tutkimusta":

http://www.kihu.fi/tuotostiedostot/julk ... _74112.pdf

Jos jotain muita tutkimuksia on tehty, niin hyvä niin. Tuossa edellä mainitussa testipatterissa suurin osa testeistä ei mielestäni täytä tieteellisen testin kriteerejä. Perustan arvioni tuon raportin lisäksi omiin näköhavaintoihini kyseisistä testeistä sekä niihin osallistuneiden nyrkkeilijöiden kanssa käymiini keskusteluun. Tämä on kyllä nyt niin sivujuonne, että jos haluat Jarkko käydä asiasta lisää keskustelua, käyn sen mielelläni joko puhelimitse tai kasvotusten.

Eli tarkennetaan: tarkoituksenmukaisesta, tieteellisesti kestävästä testauksesta on hyötyä kaikessa huippu-urheilussa.

[JarkkoP]

Höpöhöpölyöntivoimamittauksilla tarkoitin tätä "tutkimusta":

http://www.kihu.fi/tuotostiedostot/julk ... _74112.pdf

Jos jotain muita tutkimuksia on tehty, niin hyvä niin. Tuossa edellä mainitussa testipatterissa suurin osa testeistä ei mielestäni täytä tieteellisen testin kriteerejä. Perustan arvioni tuon raportin lisäksi omiin näköhavaintoihini kyseisistä testeistä sekä niihin osallistuneiden nyrkkeilijöiden kanssa käymiini keskusteluun. Tämä on kyllä nyt niin sivujuonne, että jos haluat Jarkko käydä asiasta lisää keskustelua, käyn sen mielelläni joko puhelimitse tai kasvotusten.

Tuota testiä/tutkimusta minäkin tarkoitin.

Erinomainen idea käydä tuollainen keskustelu. Kenties saamme hienoja ideoita, jahka seuraavan kerran tapaamme.

[antti_lk]

Jarkon viimeisin blogikirjoitus: http://www.kulmassa.fi/?p=6527

[ripelein]

Yksi aika hyvä kirja treenaamisesta on Lasse Virenin harjoittelusta jossa käydään koko ura hyvin läpi. Harjoitusmäärät nousi vuosittain reippaasti ja testituloksiakin on muistaakseni jonkun verran. Leirien ohjelmat ja suoritukset oli kirjassa esitetty joten todella hyvin on pidetty kirjaa kehityksestä. Kirjan nimeä en muista mutta muistaakseni kannessa kuva keltasilla kehyksillä.

[Nikolaos]

Kerrotaanko siinä douppamisesta?

[ripelein]

reeni ja kultaset piikkarit on parasta doupinkia.

Aika turhaa kuitenki syytellä douppaamisesta jos ei siitä oo koskaan kiinni jäänyt. Miljoona palkkiotkaan ei oo ketään saanu käräyttämään joten eiköhän ole mitalinsa ansainnut.

[MikkoM]

Lienee aika selvää, että 70-luvun tulokset on tehty hieman toisin keinoin, kuin mitä nyky-Suomessa katsotaan sopiviksi. Siksi sen ajan valmennusmenetelmätkään tuskin ovat suoraan sovellettavissa nykypäivään - ainakaan samoja tuloksia niiden avulla ei saavuteta, kuin mitä Viren aikanaan saavutti.

Ja tässä kommentissa ei todellakaan ole kyse kenenkään syyttämisestä vaan ihan kylmästi noiden harjoitusoppien sovellettavuuden arvioinnista.

Toinen asia tietysti on se, että tämä on kamppailufoorumi, eikä kukaan varmaan ollutkaan lähdössä Virenin ohjelmia kopioimaan. Se hyöty niiden näkemisestä on, että huomaa mitä huippu-urheilu tarkoittaa määrällisesti ja laadullisesti.

[Nikolaos]

reeni ja kultaset piikkarit on parasta doupinkia.

Aika turhaa kuitenki syytellä douppaamisesta jos ei siitä oo koskaan kiinni jäänyt. Miljoona palkkiotkaan ei oo ketään saanu käräyttämään joten eiköhän ole mitalinsa ansainnut.

Niin onkin. Mites Marion Jones?

[ripelein]

Eikos Marion itse myontanyt kayton? ei nyt jaksa alkaa ettimaan kun pitais tehda toitakin.

Jos ei testeissa jaa kiinni niin sillonhan se tarkoittaa etta on "puhtaat" paperit. Omasta mielesta ei niita enaan tarvi jalkeenpain muutella.

pahoittelut aakkosista

[antti_lk]

Jarkon uusin blogi: http://www.kulmassa.fi/?p=6556

[Andy]

Mikä tuon testijuoksun tarkoitus on? Tai mitä ominaisuutta se testaa? Ongelmaksi voi heti ajatella sen, että juoksu on aika erilainen kahdella urheilijalla, joista toisen maksimisyke on 180 ja toisen 220, mutta tämä otetaan varmaan tulosten tulkinnassa huomioon.

[JarkkoP]

Testijuoksun tarkoitus on seurata onko kesän peruskestävyysharjoittelu hoidettu suunnitelman mukaan. Mitä nopeammin pystyy juoksemaan, eli työskentelemään kovemmin aerobisen kynnyksen alapuolella, niin sitä paremmalla mallilla pohjat on peruskestävyyden osalta. Peruskestävyys on kaiken pohja, eikä ilman hyvää peruskestävyyttä kestä harjoittelua ja kilpailemista.

Kaikki testijuoksun suorittaneet ovat käyneet ennen peruskuntokauden alkua testeissä Tanhuvaarassa, joissa määritettiin maksimisyke, aerobinen kynnys, anaerobinen kynnys ja maksimaalinen hapenottokyky. Testijuoksun suorittaneilla pojilla aerobinen kynnys, eli peruskestävyysalueen yläraja on 165 l/min, ja juoksuun osallistuneella tytöllä 175 l/min. Kuulostaa muuten aika hurjalta, että aerobinen kynnys on 175 l/min.