Duuni, treenaajan pahin vihollinen.

Exel, työmiehen paras ystävä

-
Muistaakseni viime blogissa valittelin työkiireitä, ja tilanne on vain pahentunut viime aikoina. Mutta toivottavasti tilanne helpottaa jo kesäkuun puolella.

Kuitenkin edellisillä viikolla kerkesin treenaamaan yllättävän hyvin.  Kävin Jannen ja Twinky Inkeroisen kanssa painimassa Bjj:tä, oli ilo huomata että parjäsin hyvin vaikka kokoeroa oli huomattavat 20 kg. Toisaalta minun oli pakko pärjätä sillä jos Inkku kuristaa minut sparreissa, ottaa hän sinisen vyöni pois ja antaa sen takaisin vasta kun kukistan hänet. Kunnioitus pitää kuulemma ansaita. Näin kesätauolla voi karsia kaiken turhan pois harjoituksista joten jätimme alkulämmittelyn pois ja siirryimme suoraan painimaan 9 min eriä.

Samalla viikolla suuntasin taas Lauttasaareen, Lauttasaaren liikuntakeskukseen vetämään vapaaottelua kaveriporukalle, vedin muutamia guardin ohituksia ja sparrasin samalla Joni Salovaaran ja Janne Tulirinnan kanssa. Pojat olivat molemmat kovassa tikissä ja tastelu oli huimaa, sillä itse olin ihan sippi ja taistelin lähinnä hengestäni.

Kovaa sparria

Kovaa sparria

Lisäksi Ville suostui katsomaan voimaharjoituspuoleni perään ja tarkoituksena on nostaa voimatasoja kesän aikana. Harjoittelemme painojen kanssa Maanantaisin, keskiviikkoisen ja Perjantaisin. Tarkoitus on Ma + Ke tehdä tempausta, rinnallevetoa, kyykkyä, maastavetoa ja leukoja.  Varsinkin alkuu painojen kanssa harjoittelu on todella epämukavaa koska keho ei ole tottunut sen tyyppiseen kuormitukseen. Ensimmäisellä viikolla kartoitimme hyvät painot joilla voi tehdä 5 x 5.
( Tempaus 50 kg, RV 65 kg, Kyykky 110 kg ja Mave 120 kg  )  lisäksi perjantaisin tehdää mukava ja voimistava kuntopiiri kahvakuulilla… Saatana.

Noh, kuitenkin. Seuraavaa ottelua pukkaa vasta syyskuussa joten näin kesän aikana onkin ihan hyvä chillailla, painia kevyesti ja kolistella niitä puntteja.

Pala

Kesäksi kondikseen

. Michael

Blogailua

Työkiireiden vuoksi Blogi hiljeni hetkesi, nyt kuitenkin on taas aikaa ja paljon asiaa.

Työkiireiden vuoksi Blogi hiljeni hetkeksi, nyt kuitenkin on taas aikaa ja paljon asiaa.

Ottelu on nyt oteltu ja niinkuin tuloksista saattoikin ymmärtää meni se ninkuin oli suunniteltukkin. Otteluun valmistautuessa oli jo hyvä fiilis vaikka edellisenä päivänä jännitti. Ehkä se oli Conan barbaarin ansiota, että itsevarmuus sitten löytyi ottelupäivänä.

Ennen ottelua minulla on aina tapana ottaa pitkät alkulämmöt ja jauhaa kilokaupalla purkkaa, koska ennen ottelua Jim-patukoiden syöminen ei välttämättä ole kovin viisasta. Hyväähän se olisi, mutta ei viisasta. Kuitenkin jännitys laukesi noin 20 min ennen omaa ottelua ja kehään kävelessä oli itsevarma ja hyvä olo, hyvin samankaltainen kuin kävelisi kovaan sparrisessioon jossa kuitenkin väkivallan uhka väijyy nurkan takana. :)

Ottelun aikan adrenaliinitasot ovat usein erittäin korkealla joten ottelusta ei tietenkään muista mitään. Hvänä esimerkkinä mainnitaakoot Kai “Triangeli” Puolakka joka otti ottelussa melko kovan tällin, mutta voitti kuitenkin triangelilla. Pukkarissa Kai oli apeilla mielin sillä hän ei muistanut että voitti ottelunsa, vaan mutisi että “noh eihän se nyt mennyt”, mutta kun häntä muistutettiin asiasta oli hän sittenkin ilmeisen tyytyväinen lopputulokseen. Olen kuitenkin huomannut että ottelun muistaa paremin jo muutamien päivien kuluttua.

Omassa matsissani oli hiukan starttivaikeuksia, mutta kulmani ohjeiden ansiosta sain vahdettua pystyrytmiäni hiukan nopeammaksi ja aloin osumaankin Steveen. Oteltuamme hetken pystyssä lähti Steve yrittämään jalkalukkoa pystystä, onneksi tiesimme videoiden perusteela että Steve taitaa kyseiset hommat ja olimme Reiman kanssa kertailleet puolustuksia huikeat 2 min edellisellä viikolla, joten puolustukset olivat vielä hyvin muistissa. Tietenkin pelästyin jalkalukkoyritystä, ja niikuin hyvin tiedätte aina pelästyessään pitää työntää lantion eteen, jonka seurauksena päädyin kasan päälimmäiseksi.027.jpg

Matossa Steve vaikutti vahvalta joten katsoin parhaaksi pakottaa hänet tekemään töitä jotta perspiraatio, tuo luonnon oma liukaste, tekee painistamme hiukan sukkelampaa. Sillä jos Steve olisi ottelun alkuvaiheessa saanut käteni tai jalkani kiinni olisi hän luultavasti ottanut sen mukaansa kotiinviemisiksi Irlantiin ja pahoinpedellyt sillä pahaa-aavistomattomia Skotteja veikeissä hameissaan.

Mattopainin aikana Steve sai kaivettua jalkalukon kautta itsensä pystyy ja otti minut samalla mukaansa. Tästä Steve vei minut katon kautta mattoon, mutta minä sain taas käännettyä hänet alleni ja kiersin sivuun. Sivusta tuttuun tyyliini otin hiukan vauhtia ja annoin kovan polven Steven vasempaan kylkeen. Polven jälkeen hän kellahti hieman ja pääsin pyörähtämään hänen selkäänsä, josta ajassa 4 min 19 sec sain lopulta kuristettua hänet.

032.jpgOttelutapahtuma oli loistavasti järjestetty ja tunnelma oli hyvä, ison maailman tyyliin ottelun jälkeen kysyttiin vielä kuulumiset, mutta suu on tietenkin niin kuiva että ei oikestaan tullut mitään kovin fiksua päästettyä suusta.

Ottelutapahtuman jälkeen suntasimme turhuuksien roviolle ( lue Giglin Marlin ) jossa istuimme hiljaa ja joimme muutaman oluen. Olut muuten maistuu aivan saatanan hyvälle tälläisten edesottamusten jälkeen.

Seuraavalla viikolla otin kevyesti ja kävin lauttasaaressa ohjastamassa harjoituksia ja kertasimme paljon perustekniikkaa, kesä on muutenkin tarkoistus viettää peruskuntokauden merkeissä. Tarkoituksena olisi taas pyytää Ville Manniselta apuja voimailupuoleen ja harjoitella ahkerasti pysty- ja mattokamppailua. Syksyllä on taas kuiten tarkoitus otella ainakin kahdesti.

Niin ja sitten tuli hankittua uusi työpaikka, ikäänkuin täydentämää edellisstä työtä.. mutta siitä lisää sitten myöhemmin.

On se elämä ihmeellistä.

Sushi, Juha Mieto ja Conan

Sushi bileet

Sushi bileet

-
Noniin. Viime viikonloppu meni sushin merkeissä ja sitten alettiinkin jo valmistautua otteluun. Näin ottelun lähestyessä harjoitusmäärät vähenevät huomattavasti. Maanantaina vedimme Reiman kanssa alkeiskurssin treenit ja perään painimme muutaman minuutin eriä.

Tiistaina harjoiteltiin hyökkäyksiä, ottelun aloittamista ja lyötiin vähän pistareita, niin ja painonveto aloitettiin myös tiistain harjoituksissa. Tämä siis tarkoitti sitä että herkuista oli luovuttava, mutta kirjasin mieleeni kaikki ne juomattomat juomat ja syömättömät herkut jotta voin nauttia ne sitten myöhemmin eli perjantaina. Painonvetoa ei helpota se seikka että Fazer on julkaissut pätkiksestä uuden version, eli salmiakki-pätkiksen. Sitä oli tietenkin pakko testata, MULLISTAVAA!

Pätkis

Pätkis

Keskiviikona kevyttä pistariharjoittelua Iljan kanssa, jätettiin paini väliin jotta vältyttäisiin loukkaantumisilta. Samalla ohjasimme myös keskiviikon sparritreenit ( Lämmittely drillit, mattoliikkuminen,  MMA-pysty 3x 3 min, MMA-tekniikksparri 2-3 x 3,  subbari 3 x 4 ja sitten hiottiin vielä adamanttisen kovaa giljotiiniä)

Torstaina oli vuorossa hyvän olon pistariharjoitus Antin tyylin, eli lyötiin potkittiin ja liikuttiin mutta todella kevyesti ja samalla jumpattiin Anttonin kanssa painoja alas, pääsin lukemaan 66,2 kg eli matkaa on vielä.

On todella tärkeää että valmistautumisen loppupäässä saa paljon onnistumisia ja hyvän fiiliksen. Siispä juuri siksi Olli pyrkiikin aina olemaan paikalla kun valmistaudun kilpailuun jotta harjoituksen laatu pysyy korkeana, tosin tälläkertaa aikataulumme eivät ole stemmanneet kovin hyvin mutta Sammy ja Antti Lk, ovat olleet hyviä Ollin korvikkeita.

Perjantai  ja suunta kohti Gb-gymiä klo 07.30 vetelemään painoja Ollin kanssa. Löimme kevyesti pistareita pystyssä ja matossa, lisäksi poljin kuntopyörää noin 20 min ja kävin lisäksi pudottamassa painoa myös solariumissa. Kyllä solariumissa, on se vaan niin kivaa..

Jumppasin painon 65,4 kg tankkasin hiukan ja ajattelin että jökötän automatkan kumipuvussa, ja siinä hikoilen loput. Noh vituiksihan se meni ja painoa ei pudonnut yhtää koska Lappeerannassa painoin 65,8 kg Vaikka istuin kommandopipo päässä, (Osittain siksi että tulisi kuuma ja osittain siksi, että kaitsu pysyisi tiellä vaikka takapenkillä istuikin solariumruskettunut Adonis.)

Lappeenrannassa sitten otimme pikku nokkaunet ja marssimme puntariin. Kuten jo aikaisemmin olen sanonut, paino oli 1,8 kg yli joten suuntana oli sauna. Myös Anton oli hiukan, eli 1,0 kg yli, joten hän lähti mukaan ja The Bachelor otti lungisti ja nautti kokoustilan antimista sillä hän oli 0,2 kg alle.

Saunoin reilu tunnin aina välillä kostuttaen päätäni kylmällä rätillä, joka helpotti urakkaa huomattavasti sillä jano kasvoi ja suuni oli kuiva kuin beduiinin sandaali. Onneksi urakan päätyttyä pääsin uimaan ja nauttimaan isosti nesteitä ja hymilin kuin Juha Mieto.

Punnitustilaisuudessa tapasin myös vastustajani Steve McComben, joka oli minua hieman lyhyempi, mutta näytti vahvalta jässikältä. Hän oli myös erittäin herrasmiesmäinen ja ystävällinen. Huomenna jätetäänkin nämä kohteliaisuudet ja yritetään ottaa Steveltä taju pois nekroottisella oikealla tai mattopylpyrällä. Vielä ei jännitä yhtään, olen kuitenkin valmistautunut nousemaan kehään jo 24 kertaa,  tämä on vain yksi lisää. Jännitys tulee vasta huomenna, aamiaisen jälkeen. Back to you Conan… [youtube]http://www.youtube.com/watch?v=V30tyaXv6EI[/youtube]

Tällä hetkellä olemme kaikki kolme hyvillä fiiliksillä kävimme syömässä, kanapastaa ja nyt katselemme Conania TV:stä. Tylsää ei tule sillä ostimme jokainen herkkuja 23 €, ja nyt saan toteuttaa itseäni syömällä ne syömättömät herkut jotka viekkaasti välttivät tämän kohtalon alkuviikosta.

* Michael

” The bar keeper is a scholar and a gentleman, as well as an accomplished artist, captain of a fire company, and, I believe a man of considerable property and unapproachable skill in compounding and arraigning these beverages, and making them not only exquisite to taste, but delightful to view. ”

– George Augustus Sala, 1853.

Nyt jopa 75 % vähemmän viiksiä.

No niin nyt taitaa olla aika käsitellä sitä tiistain rankkaa sparria ja muutenkin koko kulunutta viikkoa. Tiistaina tosiaan oteme Iljan, Anttonin ja Kaitsun kanssa 3 x5  min isoilla hanskoilla ja 3 x 5 min pikkuhanskoilla. Sparri meni melkoisen hyvin, tosin viime viikot painavat yhä ja viimeinen erä Anttonin kanssa muistutti tekniseltä taitavuudeltaan  melkoisesti ottelua Don Frye vs Yoshihiro Takayama. Tosin kehässä oli noin 75 % vähemän viiksiä kuin tuossa legendaarisessa kamppailussa. [dailymotion]http://www.dailymotion.com/video/x3tm3a_pride-don-frye-vs-yoshihiro-takayam_sport[/dailymotion]

Keskiviikona olikin vuorossa todella kevyt päivä ja keskityimme tekemään lähinnä pystytekniikoita, alasvientejä ja painimaan kevyesti. Tosin on vaikea painia kevyesti kun ei osaa, mutta ainakin yritin. Yrittänyttä ei palkittu ja sippasin täysin. Torstain palauttavan harjoituksena kävin ostelemassa huonekaluja ja kantamassa kauppakasseja, eli kyseessä oli siis maitohapollinen maksikestävyys, kaupoissahan pitää pyöriä aina niin saatanan kauan ja ilman ruokaa tai kahvia Jim/ Da-capoista nyt puhumattakaan.

Perjantai ja viimeistelysparrit, niin oudolta kun se kuulostaa kehossa alkaa tuntua siltä että ottelu lähestyy. Sisällä herää joku alkukantainen kipinä joka pikkuhijaa kasvaa ottelun lähestyessä.

Sisäinen Taistelija

Sisäinen Taistelija

Valitettavasti emme saaneet järjestettyä sparraajia perjantaiksi joten otimme Iljan kanssa sitten rehellisesti keskenämme. Teimme 4 x 1 min kovaa pystypainia, 3 x 3 min kovaa pystyottelua jossa ei säästelty verta eikä kyyneleitä. Tämän jälkeen  otimme 2 x6 min vapaaottelusparria. Sparrissa meni loistavasti  pysty, varsinkin isoilla hanskoilla tuntui todella hyvältä ja puhettakaan että kondis olisi loppunut. Myös paininsaralla oli isokasa onnistumisia, todella hyvä fiilis vaikka kolhaisinkin polveni Iljan viekkaan terävään kyynärpäähän.

Lauantaina olikin tarkoitus kisailla BJJ-kisoissa. Katsoin kuitenkin parhaaksi vetäytyä häntäkoipien välissä kilpailusta ja tehdä kevytt ja herkistelevä harjoitus Anttonin kanssa. Jälleen kerran totesimme oikeankäteni nekroottisen tehokkaaksi. Lisäksi painimme kevyesti ja katselimme samalla alistamisen taidetta. On se kaunista.

Huomenna onkin sitten treeninveto lauttasaaressa ja sen lisäksi lupasin tehdä kotona sushia. Meillä on kuulemma tyttöjen ilta ja mun pitää tehdä sushia  ja tarjoilla se BJJ-gi päällä, koska se näyttää Japanilaiselta.

Mmmm… Save me Jebus !!!

. Michael

Pääsiäinen

Poikien kanssa mietittiin ja tultiin siihen tulokseen että paras sotilasarvo on ehdottomasti Prinssi Eversti, ja tämä arvonimi tulisikin myöntää One Silveralle sillä hän urheasti osasi osoittaa että Da Cabo kirjoitetaankin Da-Capo, ja että Jim/ Da-capo -yhdistelmällä hyppytriangeli sujuu 300 % paremmin kuin ilman tätä loistavaa lisäravinnetta. the truth is out there…

Lauantaina oli tosiaan taas sparripäivä Anttonin kanssa ja vierailevana tähtinä olivat Riihimäen hurjat: Ville Yrjölä, Markus Kuukka ja Janne ” Shotgun” Tulirinta ja aina yhtä vaarallinen Teemu “Twinky” Inkeroinen.

Tällä kertaa päätimme ottaa kevyesti ja otimme vain 2 x 5 min isoilla hanskoilla ja 2 x 5 min pikkuhanskoilla, loppuun otimme vielä 3 x 3 min kevyttä subbaria. Taas jälleen kerran pystyotellu meni päin persettä, ja olo tuntui melko hitaalta, toisaalta takana on kuitenkin raskas sparriviikko. Sen sijaan paini meni todella hyvin kaikkien muiden paitsi Tulirinnan kanssa, Big Suprise.

Onnistuneen harjoitusviikon jälkeen olikin sitten hurvittelun vuoro ja koska olimme Anttonin kanssa niin urheasti jumpanneet , katsoimme parhaaksi lähteä Markon kotiinpaluubileisiin ja nauttia muutama palauttava olut. Tämän jälkeen kävin nauttimassa McFeast-hampurilaisen sillä Ollin mukaan majoneesi poistaa nestettä.. ja sitähän pitää jo alkaa poistelemaan.

Sunnuntai ja virheetön olo, tosin heräsin siihen kun Salovaara tekstaili ja muistutti että oli minun vuoroni käydä vetämässä painit Lauttasaaressa. Vedin triangelista poistuloja koska ikinä ei tiedä kuinka moni douppaa  jo Jim/Dacapo -yhdistelmällä. Loppupäivä sujuikin sitten chillailun ja hyvän ruoan merkeissä. Kävin taas syömässä ravintola Samratissa, on se vaan niin jäätävän hyvä.

Maanantait ovat pääsääntöisesti perseestä ja masentavia, tosin tämä maanantai oli poikkeus sillä nukuin muikeat 13 tuntia ja olinkin sitten horroksessa koko aamupäivän. Toisaalta jos olisin ollut menossa jonnekkin olisi uusi Deadliest Warrior -sarja saattanut jäädä tarkastamatta, takuuvarmaa Amerikan viihdykettä. Ideana on mittailla sotureiden apuvälineitä (siis aseita) ja katsoa kumpi on kovempi. Tässä ensimmäisessä jaksossa mittelivät Apassi-inkkarit VS Gladiaattorit, gladiaattoreilla oli mallimiehenä UFC:n Chuck Liddell ja inkkareilla joku koppava poppamies.

Illalla kävin ohjastamassa treenit GB-Gymillä teemana oli thai-clinch, sisäpuoleinen kamppi ja poistulot backmountista. Itse asiassa Reima veti lähes koko treenin ja minä oli aina niin tarpeellinen joojoomies. Treenin jälkeen Reima piti vähän pistareita ja painimme 1 x3 min, tankki aika tyhjä ja räjähtävyys ei ole halutulla tasolla. Tosin takimmaisen käden crossi tuntui osuvan pistareihin lähes nekroottisella teholla.

Tänään eli tiistaina oli kovat sparrit mutta olen liian väsynyt kertoakseni niistä, joten puhutaan siitä sitten myöhemmin.

. Michael

Sparria, lepoa ja sparria

kuva_mixu_jimdacapo_kombo
Oletko jo kokeillut Jim/ Dacabo -yhdistelmää? Suosittelen, sillä myös Teemu “Winky” Inkeroinen on jo julistanut sen suosikikseen.

Näin kun ottelu alkaa lähestyä on mielestäni hyvä sparrailla vähän enemmän. Tiistaina otimme  3 x 5 MMA-sparria isoilla hanskoilla ja vastavasti 3 x 5 MMA-sparria pienillä hanskoilla. Pelin henki oli selvä minun, Iljan ja Jarkon oli pärjättävä omillamme, mutta Antonilla oli mukanaan Sammy . Anton sai käyttää Sammya samaan tapaan kuin haluatko mijonääriksi kilpailussa, eli käytössä oli ( 1x Voittamaton tekniika, 1x Kuristus jota ei voi puolustaa, 1x Ohitus jota ei pysty estämään ).  Noh..ei oikesti ollut mutta olisi voinut olla, voi pojat se vasta oliskin ollut Amerikkaa.

Jostain syystä tuntui siltä kun happi olisi ollut kortilla koko harjoituksena ajan, tosin en ollut ainoa joka kärsi tästä happivajeesta. Happivaje saattaa olla myös hyvä juttu sillä se on verrattavissa korkeanpaikanleiriin tai siihen ruisleipää joka on ” Nästa som doping ” siinä mainoksessa.

Sparri sujui melkoisen hyvin, pysty hukassa erityisesti pikku-hanskoilla. Mattopaini sujui yllättävän hyvin vaikka ei ole tullut painittua erityisen paljon.

Keskiviikkona oli palauttava 45 min harjoite Iljan ja Ollin kanssa, teimme 6 x 1 min poistuloja eri postioista ja  6 x 2 min pystyä, lisäksi teimme muista drilli harjoitteita ja painimme Iljan kanssa hiukan loppuun.

Torstaina olikin vuorossa Antin amerikanboxing harjoitukset. Antti ystävällisesti piti minulle 20 min pistareita joihin harjoittelimme lyömistä ja liikettä. Tämän jälkeen otimme 4×2 min tehtävä sparria joka oli vaikeaa koska ei saanut tapella ja vastassa oli Henri ” Homicide” Laitonen, lisäksi otin 1 x 3 min normaali sparria.

Nyrkkeilyn jälkeen olikin vuoro ryhtyä tositoimiin ja ottaa “pikku” sparrit. 3 x 5 min isoilla hanskoilla ja 3 x 5 min pikku- hanskoilla. Mukana sparraamassa olivat Kai “Hyppytriangeli”  Puolakka, Anton “Reggae” Kuivanen ja tietysti “Homicide” Laitonen, jota emme olisi saaneet pysymään pois kehästä vaikka olisimme halunneet. Sparri meni ihan hyvin, tosin räjähtävyyttä ei ollut mutta sain tosin yllätettyä itseni tekemällä Puolakalle gogoplatan jostain alasviennin jälkitilanteesta, se oli erittäin päräyttävää.

Perjantaina olisi ollut vuorossa kuntopiiri mutta siirsimme sen lauantaille tai ehkä vielämyöhemmäksi tänään pauttelin lauttasaaressa kevyesti painimalla. Huomenna on paras olla palautunut sillä kohtaan virkavallan sparrin merkeissä.

. Michael

Herkkuperse ja Hyppytriageli

Dreaming

Dreaming

Jos koskaan ikinä kirjoitan lastenkirjan lupaan että sen nimeksi tulee herkkuperse ja hyppytriangeli.

Muutama päivä tässä vierähtikin ennekuin tartuin taas sanan säilään. Jim/ Dacabo herkkuyhdistelmä sai viikonlopun aikana väistyä, sillä Jim / Pätkis yhdistelmä on herkkujen uusi ykkönen.

Lauantaina  tosiaan käänsimme kelkan kohi Mäntää tai Mänttäätä miten se nyt ikinä sanotaankaan. GB-Gymin ottelijat suorituivat hienosti koitoksistaan. Järjestelyt tosin hieman ontuivat, mutta niinhä ne aina tekevät kun kyseessä on iso ja laadukas eventti. Kisojen kohokohtana mainittaakoon Kai Puolakan mainio hyppytriangeli, jolla hän päätti säädellä Jonne Ihanderin hapensaantia.  Omaksi lauantain jumpakseni huolsin ja lämmittelin ottelijoitamme ja nyrkkeilimme Jamban kanssa noin 30 min. Nyrkkeily toimi hyvin palauttavana harjoituksena. Kilapaailuiden loputtua lähdimme kohti Helsinkiä. Jostain syystä tunnun aina pelästyvän kun herään. Pysähtyessämme kahville heräsin yllättäen ja pelästyin ihan saatanasti. Rauhoitin itseni syömällä kermamunkin ja juomalla tärisevin käsin pahaa huoltoasemakahvia. Palattuamme Helsinkiin kävin pyörähtämässä ystäväni sytymäpäiväjuhlissa jossa minut pakotettiin laulamaan singstaria. En pitänyt siitä.

Sunnuntaiaamuna olikin suuntana Lauttasaari ja erikoispainit jossa vierailevana starana oli Joona Typpö. Opetin sisäpuoleista kamppia ja muutamia poistuloja suorasta käsilukosta. Loppuun otimme Joonan kanssa 2 x 5 min MMA sparria ja 2 x 5 min subbaria. Joona tuttuun tyyliinsä veti minut jalkasaksilla heel hookkiin, johon minä vastasin paiskomalla häntä katonkautta tonttiin. Todella kehittävää ja antoisaa.

Treenien jälkeen suuntasimme porukalla kohti ravintola Samrattia jossa nautimme erinoimaista intialaista ruokaa ja aiheutimme yleistä paheksuntaa. Illala Liisa ystävällisesti teki pellillisen pannukakkua. Katsoin parhaaksi syödä sen siltä  istumalta, sillä pelkäsin että joku murtautu yön aikana asuntoomme ja varastaa tämän legendaarisen herkkupalan. Olen käsittämätön herkkuperse, varsinkin kun tiedän että pitää painaa 64 kg kolmen viikon kuluttua. Kuumottavaa.

Maanantai ja alkeiskurssi, vuorossa oli lyöntien yhdistelyä, sisäpuoleinen kamppi ja poistuloja. Onneksi olin tullut jo hyvissä ajoin salille jotta voin painia hetken “Fight Professorin” laadukkaassa seurassa. Reima tietysti luuttuusi minulla tatameita n. 4 x5 min kevyttempoisessa subbarissa. Tosin oli minullakin hetkeni sillä en normaalista poiketen vaikeroinut kuin pikkutyttö vaan alistuin kuin mies, mies joka pitää pannukakuista.

Huomenna työkeikka Tampereella sekä mojova määrä sparria Latomäen, Kuivasen ja mahdollisesti Iljan kanssa, voi paska.

. Michael
– 69,00 kg

Mixed Martial Artist…

Vapaaottelu on hieno ja luova laji. Missä muussa kappailu-urheilulajissa sinulla on mahdollista soveltaa ja toteuttaa itseäsi niin rajattomasti kuin vapaaottelussa. Käytössäsi on täysi arsenaali lyöntejä, potkuja, heittoja, shootteja, lukkoja, kuristuksia ja kaikkea muuta maan ja taivaan väliltä. Vapaaottelu on kuin cocktailien valmistus, sinulla on annetut raaka-aineet ja tekniikat, mutta myös luovuus on ratkaisevassa asemassa. Jos en harrastaisi vapaaottelua purkaisin ylimääräisen energiani maalaamiseen tai musisointiin. Onneksi maailma kuitenkin säästyy tältä, sillä olen todella paska piirtämään ja vielä huonompi laulamaan, saatikka soittamaan jotain helvetin kitaraa.

Keskiviikon sparri harjoituksissa kipeytin ( en tiedä onko se sana ) polveni joten torstaina oli vuorossa nyrkkeilyn ja painin sijasta pelkää voimailua Iljan ja Teemun kanssa. Me Iljan kanssa teimme lajivoimaharjoituksen jonka olen kuvaillut jo aiemmissa postauksissa. Teemu sen sijaa teki maastavetoa, hauiksia ja Svedbergin sarjoja. Teemu selkeästi halusi olla kunnossa viikonlopun ryyppyränniään varten. Onhan se kiva kun hauikset pullistelevat tanssilattialla, vai mitä Teemu?

Torstaiaamuuna läksin harjoituksiin klo 06.15, oli loistava fiilis sillä olin nukkunut 8 tuntia. Siis 8 tuntia, en muista koska viimeksi olen malttanut nukkua niin paljon. Jostain syystä en yleensä tarvitse paljoa unta, mutta näin ottelun lähestyessä on ehkä parempi pyrkiä nukkumaan rehellisen pitkiä yö unia. Aamulla teimme Ollin kanssa kevyttä pystytekniikka, välineharjoittelu ja sykkeiden nostoja. Harjoitus meni hyvällä sykkeellä, ehkä näitä palauttavia harjoitteita tulisi tehdä useammin. Ehkä.

Illalla Kokkolan oma väkivalta taitelija Joona Typpö saapui Gb:lle pahat mielessä. Sammy oli suunnitellut meille hyvät sparrit, vuorossa oli 3×5 min MMA:ta isoilla hanskoilla ja 3×5 min pikkukintailla. Mukana sparraamassa olivat myös Anton Kuivanen, Ilja Soisalo ja Janne “Leka” Laitonen. Sparri meni varsin mukavasti sillä sain kopattua päälläni kaikki iskut , sen sijaan että olisin iikuttanut päätäni ja ne olisivat saattaneet mennä ohi. Onneksi iskujen imuroinnin lomassa sain onnistumisia alasvientien muodossa, myös matossa kontrolloin ja lyöminen menivät hyvin.

Huomenna suuntaamme klo 06.15 kohti SM- karsintoja ja Mäntän paperitehtaita. Perillä on tiedossa on huonoja vitsejä, tiukkoja matseja ja pystysparria Jamban kanssa.

. Michael

Tiistai, Keskiviikko

Noniin. Työkiireet painaa päälle ja  jumppailu alkaa kulkemaan jo hieman paremmin. Sen kunniaksi katsoin parhaaksi painia hieman voima-BJJ:tä tiistaina. Oli outoa pukea ummehtunut kimono päälle. Ei ole tullut painittua BJJ:tä tämän vuoden puolella ollenkaan, mutta oli hauskaa huomata että siinä on yhtä huono kuin viimeksi. ( Hauskana juttuna mainittaakoon että minulla on aina  suunnattomia vaikeuksia solmia se vyö oiken. Siksi kisoissa minulla on aina oma avustaja BJJ-vyön solmintaan.)

Sammy veti normaaliin tapaansa loistavat treenit joiden legendaarisen statuksen omaavat alkulämmöt jätin taktisesti väliin. Teemana harjoituksissa olivat poistulot ja käsilukoista ja muista kiperistä posotioista. Tämän jälkeen painittiin usempi erä rehellistä jiu-jitsua. Olinkin jo unohtanut kuinka käsivarret puutuvat kun puristaa ja roikkuu pelonsekaisena toisen liepeissä.

Keskiviikkoaamuna olikin taas vuorossa pallopelien aatelia eli sulkapalloa. Tiesittekö että sulkapallon englanninkielinen nimi on shuttlecock, heh shuttlecock. Noh kuitenkin pelasimme vain 30 minuuttia, kun jo sattui ensimmäinen haaveri. Kisiksen parkettilattia teki kiertävän polvilukon tyttöystävälleni, ja peli jouduttiin keskeyttämään. Tietysti protestoin,  sillä olin huimassa pistejohdossa. Protestini mitätöitiin ja myöhemmin hukutin suruni berliininmunkkiin.

Illalla olikin vuorossa MMA-harjoitus. Saapuessani salille huomasin ilokseni että Ott Tonissaar ja Jarkko Latomäki osallistuvat myös harjoituksiin, ilo loppui siihen kun Olli ilmoitti että tänään flick flack sarjojen ja virkkaamisen sijaan sparraamme 8×5 min. Sparrasimme 2 x5 min pystysparria joka meni mielestäni hyvin, tosin rytmin vaihdoksissa olisi vielä paljon parannettavaa. Tämän jälkeen vuorossa oli pystypainia kaikilla herkuilla 2×5 min, missä Jarkko katsoi parhaaksi hiukan tuulettaa ja tampata minua pitkin tatameja. Pystypainin jälkeen otimme mattopainia lyönnein. Ottelutemmon saavuttaminen oli taas vaikeaa, sillä isot pojat hakkasivat ja painivat vielä siihen perään. Lopuksi vuorossa oli 2×5 tekniikkasparria, jossa tarkoitus oli saada onnistumisia niille omille ykkösvahvoille tekniikoille, jotka korvattiin voimaräpistelyillä sparrin aikana. Olisi pitänyt venytellä, mutta sen sijaan kävin alhaalta hakemassa neekerinsuukkoja ja palauttelin syömällä niitä. Tiedän, että Jasse Junkkari suurena suklaan ystävänä arvostaa tätä elettä.

Ennen ottelua on pakko saada lisää kovaa sparria, jotta saisi lisää rutiinia. Mielestäni kovaa MMA-sparria on tullut huomattavasti vähemmän kuin viime otteluun valmistautuessa. Tähän on tultava muutos.

Huomenna lajivoimaa ja nyrkkeilyä. Lisäksi ajattelin, että ehkä joudun huomenna hankkimaan Apple iphonen, koska se vääjäämättä tekee minusta paremman vapaaottelijan.

Kehonhallinan erikoismies.

Kun olin Oulussa, lämmittelin aina ennen harjoituksiani kehonhallinalla KBT fight centerissä. Noh ajattelin sitten, että minäpä näytän kuinka komeasti me Helsingissä osataan saatana tehdä kuperkeikkasarjoja. Muistaakseni mainitsin myös asiasta Heikille muiden asioiden lomassa, ja olihan salilla tietysti  muutama ulkopuolinenkin seuraamassa touhujamme.

Päätin tehdä päähyppy + lantionousu sarjan. Ensimmäinen päähyppy ja kuperkeikka sujuivat moitteettomasti, olin tyytyväinen ja uhkarohkealla tuulella, joten lisäsin nopeutta. Kun tuli lantionousun aika, hätiköin ja tietenkin unohdin painaa leukani rintaan. Sen seurauksena vedin komeat pannut naama edellä kovalle tatamille, niin että niskaani kihelmöi ja korvissa soi. Heikki katsoi minua ja sanoi, “kiva että sunkin moottoriturpa hiljenee välillä” ja jatkoi venyttelyään.

Sunnuntaina kun palasin Oulusta nukuin muutaman tunnin ja läksin lauttasaareen vetämään treenejä. Teemana oli butterfly guard juuri avatun ravintolan kunniaksi. Nyt kun baarikärpästä ei eää ole, emme enää valitettavasti voi opettaa sen tanssilattialle sopivia tanssiliikkeitä, kuten on ollut tapana. Uusi paikka täytyy siis käydä skouttaamassa mahdollisimman pian. Teemana on kuulemma 70- luku, joten entistäkin groovimpia kehonhallintaliikkeitä on siis tiedossa.

Maanantaiaamuna oli taas tiedossa punttia ja sitä saatanan uintia. Kuten aiemmissa postauksissa saattaa käydä ilmi, en erityisemmin pidä uimisesta.

Ennen pärskimistä teimme kevyen käsitreenin jolla toivottavasti saa kippiä lyönteihin ja poweria pystypainiin. Liikeiksi otimme jännehypyt, pystypunneruksen, hauiskäännön, pystysoudun, köyrimisen ja kapean penkin. Kyseessä oli siis variaatio svedbergin sarjoista. Teimme 8 toistoa jokaista liikettä 32,5 kg painoilla. Sarjat teimme nousevasti ja laskevasti. eli 1,2,3,4,5,6.  12,34,56. 123,456. 123456. 123,345. 12,34,56. 1,2,3,4,5,6.

Tämän jälkeen oli vuorossa uinti. Räpelsin 300m ja menin murjottamaan kuumavesialtaaseen. Minulla oli taas seuranani pieni ja ärsyttävä nälkä, yllättäen se näytti täysin samalta kun siinä mainoksessa.

Illalla oli vuorossa vapaaottelun peruskurssi jossa aiheena oliva sivukoukut, hipthusta ja mount positio. Elättelin toivoa että olisin jäänyt Reiman kanssa ottamaan treenivedon jälkeen rehellistä subbaripainia, mutta Reiman piti mennä kotiin ruokkimaan tyttöystäväänsä. Samalla hetkellä Antti LK ja Jarkko Latomäki saapuivat salille, joten päätin livahtaa pois ennenkuin he tekisivät minusta hakkelusta. Lisäksi pieni ja ärsyttävä nälkä oli taas seuranani.

. Michael

Nyrkkeilyn taito

Everlast vaatevaraston tyhjennys